Niin

Mainittakoon nyt sekin että liityin kuntosalille idag. Firmalla sopimus, mukavan olonen sali ja saunakin siellä jossain on. Mitään hajua millainen, mutta eiköhän se vedenkeittimen vieressä risujen kanssa kyhjöttelyn voita.

Älkää kuitenkaan pelätkö rakkaat lukijani! Tästä blogista ei tule vastinetta eräälle Australialaisperäiselle treenipäiväkirjalle. Jo ihan siistäkin syystä että ei ehkä ihan JOKA päivä jaksa jumpata. Jospa nyt muutaman kerran viikossa saisi käytyä, ja siihen joku lenkki tms päälle.

Toivossa on hyvä elää.

Peruspäivitys

Suomi on pieni maa. Joskus (yleensä) se on hyvä asia, joskus se taas on huonompi. Toivon suuresti että Olliloiden ja kumppanien brändityöryhmä saa Suomelle sellaiseen maakuvan että turistit virtaavat laumoina Suomeen. Toivoin kovasti että tämä tapahtuu ennen joulua...

Pieni maa tarkoittaa käytännössä sitä että lentoliikenne on vähän rajoittunutta. Suomeen lentää luonnollisesti harvempi lentoyhtiö kuin vaikkapa Saksaan. Mut kun nyt edes yksi halpalentoyhtiö sinne eksyisi. On hyvin turhauttavaa että lentäisin täältä Eindhovenista Tukholmaan noin 40 eurolla edestakaisin (Lontooseen pääsisi 12 € suuntaansa), mutta Helsinkiin en tunnu keksivän keinoa päästä alle 280 euron. Suosittelen että vaikka kotkaan rakennetaan kokonaan lumesta tehty 5-tähden kylpylähotellikompleksi, golfkenttineen,laskettelukeskuksineen sekä porosafareineen. Jo on kumma jos ei kohta ryanairin kone laskeudu kymin kentälle.

Aika hiipi täälläpäin maailmaa sangen nopeasti. Tapasin tuossa äsken yhden aiesecista tutun tytön, jonka lattialla nukuin täällä ensimmäiset kaksi yötä. Tuntuu että siitä on ikuisuus.

Niki kävi. Piispan Niki. Kaikinpuolin mukava, suht koht lupsakka viikonloppu tuli nuoren herrasmiehen kanssa vietettyä. Saunalla aloitettiin perjantaina. Jotta ei liian suomalaista olisi ollut meininki Hollannissa niin mukaan oli myös kutsuttu Kolumbialainen ja Saksalainen vahvistus. Suomen merimieskirkon suuntaan taas kiitos ja kumarrus, löylyt olivat oikein kelpoisat. Sopivasti oli taas kerran kaupungilla pystyssä jonkinmoinen tapahtuma, musiikkia soitettiin, oli valoja, muotinäytöstäkin ja kaikkia hämäriä ständejä. Baareista sai myös olutta.

Launtaina jo perinteiseksi muodostunut risteily kaupungin satamaa ihmettelemään. Tämän päälle Mussalon suuri tolppa-apina ja Tarzan (Niki siis) laskeutui paikallisesta näsinneulasta köydellä alas. Sopivasti sai päivän viimeisen ajan, tuuria kävi siinäkin. Kuulema kiva oli roikkua, itsehän ihmettelin menoa tornin sisäpuolelta ja lopuksi maatasosta. Noin 110 metriä taisi olla korkeutta, eli kuitenkin hieman enemmän kuin sillä pihamännyllä. Emme valita.

Sunnuntaina vielä lupsakkaa pyöräilyä ja maukas lounas. Ei paha viikonloppu ollenkaan.

Paha ei ollut tuoreinkaan viikonloppu. Hivenen rankka ehkä. Töissä voi onneksi taas levätä.

Turhauttava päivä ollut tämä maanantai. Aamulla pyörä jätti puolitiehen, tosin ongelma oli aika helppo fiksata. Sitten illemmalla tämä lentolipputurhautus, pyykinpesua, tiskejä (joita en tosin taida saada tänään tehdyksi) imurointia jne.

Tiistaihan on toivoa täynnä. Huomena siis uuteen nousuun. Nyt haen pyykit ja käyn maate. Hyvä yötä.

Sää

Ei ole satanut viikkoon. Olen kovasti hämmästynyt.

Kazam

Kansa huutaa proosaa, joten sitä heille suotakoon. Puuppasuoni pulppuaa taasen, joten laitetaanpa vähän kuulumisia:

Hyvin menee (tm). Työt menee melko mukavasti tuossa kaiken muun touhuamisen sivussa. Tekemistä on nyt riittäny vähän enemmän ku alkuaikoina, ja kaikki kehuu kilpaa kuinka viisas ja mahtava olen. Aikamoista säätöähän tuolla muuten on ollut, kun rakas yhtiömme päätti myydä osan liiketoiminnastaan jollekkin ruotsalaiselle firmalle. Kauppa se on joka kannattaa, mutta valitettavasti tuollainen transaktio ei ole ihan yhtä yksinkertaista kuin ruokakaupassa käyminen. Varsinkin kun tuo projekti on yritetty pakottaa valmiiksi erittäin lyhyessä ajassa... Kaikilla on siis ollut mukavaa, motivaatio korkealla, kommunikaatio on pelannut, kellään ei ole ollut hermoromahdus lähelläkään ja kaikki on mennyt putkeen. Ja SAP on edelleen iloinen asia.

Se töistä.

Adamshofstraat 92 alkaa jo tuntua kodilta. Ei toki koti kodilta, mutta kuitenkin. Tiimi on nyt koulujen alun myötä kasassa, kun kämppikset ovat palanneet lomiltaan. Tähän asti on tullu asusteltua vähän kuin yksiössä, eli nyt pitää taas vähän opettella erilaista käytöstä.

Jostain syystä minulla tuntuu aina olevan hurjan hyvä säkä kun kämppiksiä arvotaan. Meitähän asuu nyt tässä taloudessa (minä mukaanlukien) 5 ihmistä, ja kaikki ovat hurjan mukavia (minä mukaanlukien). Eiköhän tästä siis hyvä tule. Yhteistä puuhaakin on jo vähän suunniteltu jne. Avot.

Kesä tuntuisi olevan ohi. Viime viikonloppuna oli varmasti kesän (jos nyt kehtaa kesäksi ees kutsua, ennemminkin pitkä kevät) parhaat kelit. Tottakai olin siis toisen päivän kipeänä. Toisena sentään pääsi vähän naattimaan auringostakin. Nyt on palattu taas takaisin arkeen, joka täällä tarkoittaa sitä että sataa noin 80 % ajasta. loput 20 % on sitten pilvistä. Aamullakin kun pyörällä hilpasee töihin niin meinaa jo vilu tulla.

Viimeisinä viikkoina on tullut kovasti ruokailtua ulkosalla. Suomalaisen kollegan ja tämän tuttavien kanssa illastettiin yksi ilta, ja mukavaa oli. Illan seurauksena sain myös kutsun tulla maistelemaan jotakin ruotsalaista herkkua, mitä olivat jostain taikoneet. Kyseessä on joku mätä silakka tms, jota heillä on hallussaan kaksi purkkia. Kuulema tykkäävät kaveriporukalla maistella kaikkea kummallista ja ällöttävää. Eihän siinä, kaiken voi syödä.

Paikallisen näsinneulan ravintola tuli myös kaveriporukalla testattua. Öinen Rotterdam noin sadan metrin korkeudesta ei näytä ollenkaan pöllömmältä. Ruokakin maistui. Viime perjantaina oli sitten vuorossa fiinimpi illalinen. Meneillään oli Restaurant Week Rotterdam, joka tarkoitti sitä että vähän hienompiin ravintolohin pääsi syömään valmiin ateriakokonaisuuden kohtuu edullisella hinnalla. Ravintolan nimeä en muista, mutta kyseessä oli isompi botski joka siinä ruokaa syödessä heitti pienen kierroksen tuossa joella ja satamassa. Oli kyllä pirun hyvää ruokaa.

hmhmhmhmh. Oiskohan siinä tärkeimmät? Huudelkaa jos jotain unohtui.